Näyttely historiallisesta näkökulmasta

Ville Lenkkeri, Muukalainen, 2008, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Gallen-Kallela, Edelfelt, Churberg, Järnefelt, Schjerbeck… Nämä ovat tuttuja nimiä kaikille. Heidän työnsä ovat olleet luomassa suomalaista mielenmaisemaa ja niillä on merkittävä asema Suomen historiassa. 1800- ja 1900 -lukujen vaihde oli kansallisromantiikan ja nationalismin nousun aikaa, joka näkyi vahvasti taiteessa. Suomen autonominen asema osana Venäjän suuriruhtinaskuntaa oli uhattuna ja haaveet itsenäisyydestä olivat jo olemassa. Kansallistunnetta nostatettiin … Jatka lukemista Näyttely historiallisesta näkökulmasta

Mainokset

Katsojan ajatuksia ja tulkintaa Matti Saanion valokuvateoksesta Suru ilman mustia vaatteita, 1961

Matti Saanio, Suru ilman mustia vaatteita 1961. Taidesäätiö Merita

Saanion kuva on itselleni tuttu; kyse on yksi paljon esillä olleista klassikoista suomalaisessa valokuvauksessa. En kuitenkaan tunne sen tarkempaa tarinaa – enkä halunnut sitä tähänkään nyt etsiä. Annan teoksen puhua ja vaikuttaa, vain kuvan ja sille annetun nimen perusteella. Kuva on mustavalkoinen, mikä tuohon aikaan oli vallitsevaa. On kuitenkin itse asiassa vaikea kuvitella, mitä värit … Jatka lukemista Katsojan ajatuksia ja tulkintaa Matti Saanion valokuvateoksesta Suru ilman mustia vaatteita, 1961

Mielenmaisema ja tunnelmia suomalaisessa taiteessa

Väinö Kunnas, Sininen Ateljee, 1925

Olennaisena osana taidetta on mielenmaisemien ja tunnelmien kuvaaminen. Se on myös Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn viimeinen teema. Fyysisen maiseman kuvaamiseen lisättiin sisäisiä kokemuksia ja tunnelmaa ja uusien taidesuuntauksien myötä taiteilija sai vapauden luopua esittävästä kuvasta. Unet, muistot, seksuaalisuus ja aggressiot pääsivät kuva-aiheiksi muiden mukaan. Väinö Kunnas oli 1920-luvun modernisti, joka liittyi Tulenkantajien kirjailijaryhmään sen … Jatka lukemista Mielenmaisema ja tunnelmia suomalaisessa taiteessa

Kansallista kuvastoa museon näyttelyssä

Marcus Collin, Lumiräntää, 1937.

Kolmantena teemana Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyssä toimii Kansallista kuvastoa. Suomalainen maisema on näytellyt merkittävää roolia suomalaista identiteettiä rakentaessa. Maisemat olivat myös tärkeä aihepiiri taiteessa 1800-1900 -lukujen vaihteen Suomessa. Saman tyyppistä havu- tai järvimaisemaa on nähtävissä edelleen matkailuesitteissä. Marcus Collinin Lumiräntää -teoksessa (1937), nähdään vähemmän imarteleva suomalainen maisema. Collin suosi aiheiden suhteen ihmisfiguureja, jotka olivat … Jatka lukemista Kansallista kuvastoa museon näyttelyssä

Sota ja ahdistus meissä – Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn teoksissa

Aukusti Tuhka Kollaanjoki 1964

Sota ja ahdistus meissä -teeman alla Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyssä käsitellään väkivaltaisia kokemuksia, sodan yhteiskunnallisia merkitystä ja sen luomia inhimillisiä kokemuksia. Suomen yhtenäinen kuva hajosi sisällissodassa 1917, jonka tekemät juovat alkoivat umpeutua vasta taistelussa suurempaa vihollista, Neuvostoliittoa, vastaan talvi- ja jatkosodissa 1940-luvulla. Aukusti Tuhkan Kollaanjoki (1964), nähtiin pienen kansan kestävyyden vertauskuvina. Talvisodan taistelurintamaa kuvaava … Jatka lukemista Sota ja ahdistus meissä – Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn teoksissa

Suomalaiset kuvissa yhtenä teemana museon näyttelyssä

Alvar Cawén Kehtolaulu 1921

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttely on jaettu neljään eri teemaan. Yksi niistä on Suomalaiset kuvissa - vaatetuksen tai ympäristön perusteella voimme tehdä päätelmiä teoksessa kuvatun henkilön asemasta yhteiskunnassa tai hänen luonteenpiirteistään. Esimerkiksi Alvar Cawénin teoksen Kehtolaulu (1921) varhaisemmissa tulkinnoissa maalauksen naista ei nähty lapsen äitinä vaan talon tyttärenä tai piikana. Teoksen tulkinta muuttui, kun maalauksen … Jatka lukemista Suomalaiset kuvissa yhtenä teemana museon näyttelyssä

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -verkkojulkaisu

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -verkkojulkaisu

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn pääteema on kuvien tulkinta. Kuvien tulkintaan vaikuttaa jokaisen oma tapa lähestyä taidetta. Näkökulma, johon katsojan omat lähtökohdat vaikuttavat, luovat ne raamit jonka sisällä tulkinta syntyy. Jokaisen taideteoksen kohtaaminen on uniikki ja kohtaaminen voi olla erilainen päivästä riippuen. Tulkintoja teoksista on nähtävissä itse näyttelyssä Jyväskylän taidemuseossa 9.6.–8.10.2017 sekä runsaammin verkkonäyttelyssä (www.tuhattulkintaa.fi). … Jatka lukemista Sata vuotta, tuhat tulkintaa -verkkojulkaisu

Sata vuotta, tuhat tulkintaa myös verkkonäyttelynä

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -verkkonäyttely

Etkö ehdi näyttelyyn, mutta haluaisit kovasti tutustua Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyyn? Tai kävit jo näyttelyssä, mutta haluat syventää kokemustasi? Molemmat onnistuvat Sata vuotta, tuhat tulkintaa -verkkonäyttelyn kautta. Kuvataide kertoo omaa tarinaansa suomalaisuudesta. Sata vuotta, tuhat tulkintaa -verkkonäyttely esittelee Jyväskylän taidemuseossa esillä olevista Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen jäsenten kokoelmista koottuja Suomen taiteen merkkiteoksia 1800-luvun lopusta 2010-luvulle … Jatka lukemista Sata vuotta, tuhat tulkintaa myös verkkonäyttelynä

Tunnelmia Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn avajaisista

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn avajaisia vietettiin lämpimissä tunnelmissa 8.6.2017. Avajaisissa nautittiin taiteesta niin kuvina kuin musiikkinakin. Vieraat toivotti tervetulleeksi Jyväskylän taidemuseon suunnittelija, näyttelyn kuraattori Seija Heinänen. Musiikkitarjonnasta vastasi Matti Ekman harmonikkoineen. Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen tervehdyksen toimitti STSY:n hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle. Näyttelyn avasi europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Näyttelyn avajaisten tunnelmia kuvattiin videolle museon harjoittelijoiden … Jatka lukemista Tunnelmia Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn avajaisista

Tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa

Keväällä 2016 kutsuimme Jyväskylän taidemuseon Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn sisällöstä sekä siihen liittyvästä yleisötyöstä ja osallistamisesta kiinnostuneita tahoja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Mukana olivat myös Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen edustajat. Päätimme kokeilla ensimmäistä kertaa yhteistyötä, jossa taidemuseon näyttelyn sisältö tuli osaksi opiskelijoiden kurssiohjelmaa. Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutuksen (KUOMA), kulttuuripolitiikan maisteriohjelman ja Jyväskylän taidemuseon … Jatka lukemista Tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa